Alla oleva kuva havainnollistaa, miten suomalaiset yritykset sijoittuvat Valuatumin luokitusmallissa keskeisten tunnuslukujen perusteella. Kuvassa jokainen piste vastaa yhtä yritystä:

• Vaakasuunnassa on kannattavuus (kokonaispääoman tuotto)
• Pystysuunnassa vakavaraisuus (omavaraisuusaste)

Oikeassa yläkulmassa ovat tyypillisesti kannattavat ja vakavaraiset yritykset, kun taas vasemmassa alakulmassa ovat heikomman kannattavuuden ja vakavaraisuuden yritykset. Pisteen väri kuvaa yrityksen luottoluokkaa: vihreät yritykset ovat matalamman riskin ja punaiset korkeamman riskin yrityksiä.

Taustalla olevat värialueet kuvaavat sitä, mikä luokitus kyseisillä tunnusluvuilla on tyypillisin.

Jos yrityksen tilanne on muuten tavanomainen (ei poikkeuksellisia riskitekijöitä), kuva antaa hyvän suuntaa-antavan käsityksen siitä, millaiseen luokitukseen yritys yleensä sijoittuu. Mikäli esimerkkiyrityksen luvut ovat muutoin neutraalit, vaaditaan A-alkuiseen luokitukseen (parhaan 20% joukossa suomalaisyrityksistä) 75-100% omavaraisuusaste sekä positiivinen oman pääoman tuottoprosentti.

Valuatumin ja muiden toimijoiden luottoluokituksia ei voi verrata suoraan toisiinsa. Sama yritys voi saada eri palveluista erilaiset luottoluokitukset, vaikka yrityksen riskistä ei olisi tehty olennaisesti erillaista arviota.

Tämä johtuu siitä, että eri toimijat jakavat luokituksensa eri tavalla. Valuatumin mallissa vain noin kolmannes (33 %) yrityksistä sijoittuu A-luokkiin (AAA-A), mikä on lähempänä kansainvälisten luottoluokituslaitosten, kuten Standard & Poor’sin käyttämää jakaumaa. Esimerkiksi Suomen Asiakastiedolla A-luokkiin (AAA-A) sijoittuu noin 90 % kaikista yrityksistä.

Ero ei siis aina johdu siitä, että yrityksen riski nähtäisiin eri tavalla, vaan siitä, miten luottoluokitukset on jaettu kaikkien yritysten kesken. Tämän vuoksi Valuatumin luottoluokitus voi näyttää matalammalta, vaikka yrityksen suhteellinen riskitaso olisi käytännössä sama kuin muilla palveluntarjoajilla.

Valuatumin mallissa luokitukset on kalibroitu siten, että vain noin kolmannes yrityksistä sijoittuu A-luokkiin (ks. jakauma alla).Tämä on samansuuntainen kuin kansainvälisten luottoluokittajien, kuten Standard & Poor’s, käyttämät jakaumat. Sen sijaan esimerkiksi Suomen Asiakastieto luokittelee noin 90 % suomalaisista yrityksistä A-luokkiin.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että sama yritys voi saada eri palveluissa erilaisen luokituksen. Valuatumin luokitus voi näyttää matalammalta, vaikka yrityksen suhteellinen riskitaso olisi sama.

Ero ei siis välttämättä johdu erilaisesta arviosta yrityksen riskistä, vaan siitä, miten luokitukset on jaettu yritysjoukkoon.

Valuatumin luottoluokitusjakauma
Lähde: Valuatum

S&P luottoluokitusjakauma
Lähde: Business Insider

Asiakastiedon luottoluokitusjakauma
Lähde: Kauppalehti

Eri mallit voivat arvioida saman yrityksen riskin eri tavalla. Valuatumin luottoluokitus perustuu XGBoost-koneoppimismalliin, kun taas perinteiset mallit perustuvat usein logistiseen regressioon tai muutamaan keskeiseen tunnuslukuun. Näiden mallien ero ei ole vain tekninen, vaan se vaikuttaa suoraan siihen, mitä riskitekijöitä malli tunnistaa ja miten paljon niitä painotetaan. 

Logistisessa regressiossa malli käyttää samoja kertoimia kaikille yrityksille, eikä muuttujien paino vaihtele yrityskohtaisesti samalla tavalla kuin XGBoost-mallissa. XGBoost-malli pystyy huomioimaan yrityskohtaisia tilanteita joustavammin: sama tunnusluku ei vaikuta kaikkiin yrityksiin samalla tavalla, vaan merkitys voi riippua muista yrityksen ominaisuuksista. Lisäksi XGBoost-malli pystyy hyödyntämään laajempaa muuttujajoukkoa ja tunnistamaan monimutkaisempia riippuvuuksia kuin perinteinen regressiomalli. 

Tämän vuoksi Valuatumin malli voi tunnistaa riskin korkeaksi tilanteessa, jossa yksinkertaisempi malli ei näe samaa varoitussignaalia. Esimerkiksi poikkeuksellisen suuret saamiset, heikko kassapuskuri tai muut taseen piilevät riskit voivat nostaa Valuatumin mallissa riskitasoa, vaikka perinteinen malli pitäisi yritystä vielä melko turvallisena. Tällöin kyse ei ole vain eri kirjainluokituksesta, vaan aidosti erilaisesta riskiarviosta.